Mesimarjan viljely

Viljelyn edellytykset

Viljelmä kannattaa perustaa mahdollisimman hyvälle paikalle. Multavat, hikevät hieta- ja kangasmaat sopivat mesimarjalle parhaiten. Maan happamuuden suhteen mesimarja ei ole vaativa, vaan sen kerrotaan viihtyvän pH:n ollessa 3,2 ja 6,4 välillä.

Kukinnan onnistumisen takaamiseksi kasvupaikka ei myöskään saa olla keväthallanarka. Mesimarja vaatii tasaista kosteutta läpi kasvukauden. Mesimarja on hennon kasvutapansa vuoksi erittäin huono kilpailemaan rikkakasvien kanssa, ja mesimarjaviljelykseen varattavalla lohkolla ei saa olla rikkakasviongelmaa. Rikkakasvit on torjuttava ennen viljelmän perustamista perusteellisesti

Viljelmän perustaminen

Mesimarjaa suositellaan viljeltäväksi mustassa tai ruskeassa muovikatteessa

Peruslannoitus

Liiallista typpilannoitusta tulee välttää, etenkin multamailla, koska runsas typpi lisää vegetatiivista kasvua marjomisen sijaan ja altistaa kasvustoa ja marjoja homeille. Käytännössä on havaittu palaneen karjanlannan sopivan hyvin mesimarjan lannoitukseen monivuotisen lannoitusvaikutuksen ja maata parantavien ominaisuuksien vuoksi. Suositeltava annos on 300 – 400 kg lantaa/aari. Käytettäessä keinolannoitetta annos voisi olla lannoitteesta, istutustiheydestä ja pellon ominaisuuksista riippuen 2 – 4 kg/aari hivenravinteita sisältävää vähätyppistä puutarhan täyslannoitetta.

Istutus

Paras istutusajankohta on syksy tai aikainen kevät. Mesimarjalle sopiva taimiväli muovipenkissä viljeltäessä on 25 – 35 cm. Vuorottaisessa paririvissä viljeltäessä voi 50 senttiä olla riittävä taimiväli. Ristipölytyksen varmistamiseksi istutetaan eri lajikkeita sekaisin samaan riviin, esim. kahta lajiketta vuoronperään, tai kahta lajiketta suhteessa 2:1.

Hoito kasvukaudella

Kastelu ja lannoitus

Mesimarja vaatii tasaista kosteutta kasvaakseen ja tuottaakseen satoa hyvin. Sadetus myös kastelee kasvustoja, mikä voi lisätä lehtihomeriskiä. Fosfori-, kupari-, sinkki- ja magnesiumlannoituksen on raportoitu edistävän marjontaa. Runsaasta typpi- kalsium- ja kaliumlannoituksesta voi olla haittaa sadonmuodostukselle. Piilannoituksen on epäilty vähentävän homeriskiä. Yleensä lisälannoitustarve on vähäinen

Rikkatorjunta

Rikkakasvit torjutaan taimien tyveltä kitkien. Rivivälikasvuston leikkaaminen etenkin alkukesästä on tärkeätä, koska kukkiessaan se voi kilpailla mesimarjan kanssa pölyttäjistä ja siten alentaa satoa.

Kasvitautien torjunta

Useat taudit on torjuttavissa käyttämällä puhtaita taimia sekä istuttamalla riittävän harvaan. Sateisina kesinä harmaahome voi saastuttaa marjasadon.

Sadonkorjuu

Ensimmäisenä vuonna mesimarjasato jää vähäiseksi mesimarjan kasvattaessa pääosin juurta ja versoa. Keskimääräinen satotaso vaihtelee 100-300 g/m2.

Mesimarjan pääkukinta on kesäkuussa, jonka jälkeen tulee lyhyt tauko, jonka jälkeen kukinta taas jatkuu aina syksyyn saakka. Marjat kypsyvät noin 5 – 6 viikon kuluttua kukinnasta. Pääsato valmistuu heinäkuun lopulla. Marjat tulee poimia vasta kun ne ovat täysin kypsiä, eli yleensä hiukan kiiltäviä ja pehmeähköjä ja niiden aromi on täysin kehittynyt. Marja kerätään kantoineen.