Mansikka (Fragaria x ananassa)

mansikka5

Mansikan lajiketarjonnassa pyrimme mahdollisimman kattavaan valikoimaan. Lajikkeista löytyy eri aikoihin kypsyviä ja käyttötarkoitukseltaan erilaisia. Lisäksi osa lajikkeista on hyvin viljelyvarmoja vaihteleviinkin olosuhteisiin. Toiset lajikkeet taas vaativat kontrolloidummat olosuhteet ja tarkemman viljeyseurannan.

Kaikki kevätmyyntiin tulevat taimet ovat talvetettuja, joten niiden talvenkestävyys on jo kertaalleen kokeiltu kainuulaisissa olosuhteissa. Lisäksi ne tuottavat pienen sadon jo istutusvuonna. EVIRAn valvoma varmennettu tuotantomme takaa kasvintuhoojista puhtaat taimet.

Uutuutena Peuraniemen taimitarhalla on alettu tuottaa mansikan kennosatotaimia (tray-taimi). Taimi on kaksivuotinen, isokokoinen kennotaimi. Taimeen ovat kehittyneet kukka-aiheet toisen kasvukauden syksyllä. Peltoon istutettaessa taimi juurtuu normaalisti, mutta samalla alkavat kasvaa kukkavarret. Satoa on odotettavissa noin 2 kk kuluttua istutuksesta.

 

 

Lue lisää...

Lakka (Rubus chamaemorus)

lka240

 

Peuraniemen taimitarhalla ollaan keskitytty pelkästään suomalaisen, kaksineuvoisen Nyby-lajikkeen lisäykseen. Lisäksi tarhan omassa koeviljelyssä on muutamia kainuulaisia luonnonkantoja, joista odotetaan tuloksia muutaman vuoden kuluessa. Myyntiin nämä erikoisuudet ehtivät vasta 2-3 vuoden kuluttua.

 

Lakan lajikkeista on virallisesti rekisteröityinä ainoastaan norjalaiset Fjordgull, Fjellgull, Apollen ja Apolto sekä kotimainen Nyby. Niiden lisäys on luvanvaraista ja edellyttää lisenssisopimuksen jalostajan kanssa.

 

Lue lisää...

Vadelma (Rubus idaeus)

 

vadelma2Suomessa viljeltäviä vadelmalajikkeita ovat mm. kartiomaisia, kirkkaan punaisia marjoja tuottava 'Ottawa', pyöreä, tummanpuna marjainen 'Muskoka', parhaiten tuoremarjaksi soveltuva vaaleampi 'Preussen', suurimarjainen 'Veten' sekä ensimmäinen suomalainen lajike 'Ville'. Myös keltainen vadelma tunnetaan.

Nykyiset lajikkeet tosin poikkeavat huomattavasti luonnonkannoista: versomäärä tainta kohti on huomattavasti pienempi,versot ovat hennompia, marjat taas ovat suurempia ja niitä on viljellyissä lajikkeissa enemmän. Myös marjan rakenteessa on eroja.

Ravintoarvoiltaan vadelma on vähän energiaa, mutta runsaasti magnesiumia, kalsiumia, fosforia ja mangaania sisältävä marja. Vadelma ei ole parhaita C-vitamiinin lähteitä (25-38 mg / 100 g marjoja) muihin kotimaisiin marjoihin verrattuna, mutta päihittää siinä kuitenkin puolukan ja omenan.

 

Lue lisää...

Karpalo (Vaccinium oxycoccos)

karpalo3

 

Karpalo on myöhäissyksyn marja, joka sisältää 4-5 % sokeria - mitä on vaikeaa uskoa, koska se sisältää myös erittäin happaman makuisia happoja, joiden maun alle tuo sokeri peittyy.

 

Marjat sisältävät SYKSYLLÄ 5,5-6 % orgaanisia happoja: omenahappoa, sitruunahappoa (4-5 %, mikä on 2 kertaa enemmän kuin puolukassa ja punaherukassa), ja bentsoehappoyhdisteitä (takaa säilyvyyden). Karpalossa on lisäksi suuri määrä pektiiniä (hyytelöainetta, takaa myös säilyvyyden), mikä tekee marjoista kypsinäkin kovia.

 

Lue lisää...

Tyrni (Hippophaë rhamnoides)

trn240

 

Tyrniä viljellään sekä marjojen takia että koristekasvina. Useita tyrnilajikkeita on jalostettu viljelyyn erityisesti Venäjällä, mutta myös Suomessa tehdään aktiivista jalostustyötä. Tunnettuja lajikkeita ovat muun muassa Raisa ja Rudolf. Muita tyrnilajikkeita ovat Tytti, Terhi ja Tarmo. Lajikkeista Rudolf ja Tarmo ovat pölyttäjälajikkeita. Tärkeimmät tyrnistä saatavat tuotteet ovat mehu ja -hillo.

Tyrnin marjat ovat erittäin terveellisiä. Happamien marjojen C-vitamiinipitoisuus on kasvikunnan korkeimpia. C-vitamiinipitoisuus on jopa 360mg/100g marjan syötävästä osasta.

 

Lue lisää...

Herukat (Ribes)

her240


Herukoita eli viinimarjoja ovat musta-, puna-, valko- ja viherherukka. Herukkalajikkeita on useita ja ne eroavat toisistaan kasvutavaltaan, taudinkestävyydeltään, satoisuudeltaan sekä marjojen ja tertun koon sekä maun suhteen.

Valkoherukka on punaherukan muunnos. Tämä tarkoittaa sitä, että valkoherukka on kasvitieteellisesti punaherukka, mutta marjasta puuttuu punainen väri. Viherherukka on mustaherukan muunnos, jonka marjoista puuttuu musta väri.

 

 

Lue lisää...

Pensasmustikka (Vaccinium Angustifolium -ryhmä)

pm240
Pensasmustikka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Jalostetut lajikkeet kestävät hallaa ja melko koviakin talvipakkasia. Pensasmustikan suuret, jopa kolme kertaa metsämustikan kokoiset marjat säilyvät hyvin tuoreena ja pakastettuna, ne tuoksuvat hyvältä ja ovat terveellisiä.

Marjat ovat isoissa tertuissa, joten niitä on helppo ja nopea poimia. Yhdestä pensaasta voi saada satoa useita litroja ja sama pensas voi tehdä marjoja jopa kolmekymmentä vuotta.

 

 

 

Lue lisää...

Mesimarja (Rubus arcticus)

mma240Mesimarja on marjojemme aatelia


Euroopan hienomakuisimmaksi marjaksi sanotun mesimarjan kesyttämisestä puutarhakasviksi on saatu uusia, rohkaisevia tuloksia. Mesimarjan ihanaa aromikasta makua ei enää tarvitse vain muistella, sillä sen viljelyä voi kokeilla omassa puutarhassaan marjapensaiden tai omenapuiden varjossa kosteutta pidättävässä maassa.

Kesä-heinäkuussa ilmestyvät vaaleanpunaiset kukat vaativat marjoakseen ristipölytyksen, siksi istutuksessa on oltava vähintään kahta lajiketta. Mesimarjalajikkeista on saatavana meiltä Susannaa, Pimaa, Elpeetä ja ilomantsilaista luonnon kantaa.

Kypsät marjat ovat kuultavia ja pehmeitä ja silloin niissä on aromi parhaimmillaan. Jo muutama mesimarja mustikkasopan seassa antaa ihanan tuoksun ja aromin koko keittiöön...

Miten villi mesimarja on saatu kesytetyksi? -Tutustu Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeeseen.

Lue lisää...

Muut taimet

Peuraniemen taimitarhalla tuotetaan edellisten lisäksi muitakin marjakasvien taimia. Kyse on kokeiluista ja yleensäkin pienemmistä määristä - lähinnä taimiharrastajille.

 

Lue lisää...